Jokaisen on hyvä välillä pysähtyä tarkkailemaan ikään kuin ulkopuolisen silmin mitä oikein on tekemässä. Tarkoitan tätä niin yksityis- kuin työelämänkin kannalta. On hyvä välillä kysyä itseltään, onko tässä mitään järkeä? Toivottavasti on… ja toivottavasti työelämässä saa tehdä tavoitteiden mukaista työtä.
On ymmärrettävää, että jossain vaiheessa työuraa työtä tehdään pelkästään toimeentulon tai hyvän palkan vuoksi. Pitkässä juoksussa on tärkeämpää päästä tekemään sitä mitä haluaa. Työurat ovat tulevaisuudessa paljon nykyistä pidempiä, joten työssään viihtyminen on tärkeää. Oleellista on löytää se oma juttu. Mikä sopii toiselle ei toiselle tule kuuloonkaan. Reitit ’siihen oikeaan’ työhön ovat moninaiset.
Omalta osaltani voin sanoa, että teen tällä hetkellä juuri sitä mitä olen halunnut. Kuulostaa jo fraasimaiselta, mutta on kuitenkin 100 % totta. Omien tavoitteiden hahmottuminen vei kuitenkin oman aikansa – puhutaan mieluummin vuosikymmenistä kuin vuosista – enkä nuorena osannut kuvitellakaan itseäni nykyisessä ammatissa. Näin jälkikäteen pidän mennyttä – en menetettynä mahdollisuutena – vaan nykyiseen valmistavana ja valmentavana ajanjaksona. En siis olisi saavuttanut nykyistä ilman aiempaa hapuilua. Ihminen oppii enemmän työelämässä (ja elämässä) kuin koulussa, joka antaa lopulta vain perustietoa. Suurin osa yksityisen sektorin positioista onkin sellaisia, että ne eivät vaadi mitään tiettyä tutkintoa – osaaminen ratkaisee. Erilaisten tutkintojen opiskelu ei välttämättä siis ole reitti siihen oikeaan. Täytyy aktiivisesti kokeilla erilaisia vaihtoehtoja muistaen, että urakehitys ei perustu sattumiin eikä sellaisten odotteluun. Jos niin ajattelee, olisi se kuin pettyisi joka lauantai, kun ei voittanutkaan lotossa. Ihminen on oman onnensa seppä.
Pitkä työsuhteeni saman työnantajan palveluksessa valmisti nykyiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Sinänsä erittäin hyvä työ suurella vastuulla, mutta rajatuilla vaihtoehtoilla vaihtui mahdollisuuteen tarjota omassa yrityksessä ketterää ja joustavaa kuhunkin asiakkaan tilanteeseen soveltuvaa palvelua.
Olin pitkään työskennellyt korkeasti koulutettujen sekä juniorimpien – vastavalmistuneiden – että seniorien – kuten vaikka Nokialta irtisanottujen työnhakijoiden – kanssa, joten oli luontevaa erikoistua asiantuntija- ja managertason osaajiin. Halusin nyt jättää yhteiskunnalliset tukihäkkyrät (siis mm. työvoimakoulutus) ja keskittyä markkinaehtoiseen palveluun.
Työmarkkinoilla tällä hetkellä vallitseva kysynnän ja tarjonnan tilanne on sellainen, että tiettyjä osaajia ei tahdo Suomesta löytää lainkaan. Tämä on jo tunnettu tosiasia, jonka vain harva kieltää. Työttömänä tottakai on väliinputoajia ainakin tilapäisesti kunnes markkina taas vetää mukaansa, mutta työttömyysetuutta käytetään laajalti sosiaaliturvana mikä on yhteiskunnallinen ongelma. Työvoimareservin avulla ei voida ratkaista työvoiman saatavuuteen liittyvää ongelmaa Suomessa.
Yritykseni ei tuota palvelua ’kaikkea kaikille’ -periaatteella vaan keskittyy valikoitujen asiakkuuksien saavuttamiseen ja niiden jalostamiseen. Niinpä jätetään tätä laajemmat yhteiskunnalliset kannanotot väliin.
Yritykseni on erikoistunut vaativiin rekrytointeihin. Sellaisiin positioihin, joihin ei perinteisellä työpaikkailmoituksella joko löydä lainkaan tekijää tai ei muista syistä haluta lähteä prosessoimaan kaikille avoimena olevissa kanavissa. Keskitymme lähinnä IT- ja Digiosaajiin, jollaisiksi lasken myös B to B -myynnin- sekä kansainvälisyysosaajat. Keskimäärin asiakkaamme tulevat meille tilanteessa, jossa on yritetty ensin paitsi itse, mutta usein myös jonkin kumppanin kautta ratkaista ongelmaa. Tarjoamme ensin pilottimaista yhteistyötä tulosperusteisesti (Success Fee) ja annamme koeajan mittaisen takuun. Tällä mentaliteetilla ja menettelyllä ratkaistuamme yhden ongelman, saavutamme luonnollista tietä useimmiten pysyvän asiakkuuden.
Kutsutaanko palvelua suorahauksi (Direct Search) tai Headhuntingiksi, on itselle sinänsä sivuseikka. Puhun itse modernista suorahausta tai -rekrytoinnista, tilanteen mukaan (asiakkaan kanssa sovittu räätälöity hakuprosessi) ’minihunttaukseksi’. Palvelumalleja ei ole kopioitu keneltäkään eikä ole aikomustakaan seurata mitä muut alan toimijat tekevät.
Tuottamamme palvelu on ylivoimaisesti tehokkain tapa löytää kohderyhmämme ammattilaiset.
Monen pk-kokoisenkin IT -yrityksen sisäinen kieli on jo muuttumassa suomesta englanniksi. Jos tuote tai palvelu on tähtäämässä globaaleille markkinoille, päätös on verraten helppo. Kun suomenkielisiä osaajia on entistä vaikeampaa löytää, voidaan näin laajentaa hakua globaaliksi. Pystymme tuomaan osaajia Suomeen eri maista ja paketoimalla relokaatiopalvelun suorahakutoimeksiannon hintaan ei lysti ole edes kallista. Pystymme verkostojen avulla löytämään osaajat myös kohdemaihin ja voimme yhteistyökumppaniemme avulla ulkoistaa kokonaisia tiimejä avaimet käteen -periaatteella maihin, joissa sopivaa työvoimaa on saatavilla.
Vaikka rajoitamme palvelumme valikoiduille yritysasiakkaille, olen avoin keskustelulle kenen tahansa kanssa, joka miettii seuraavaa ratkaisua urallaan. Tämä perustuu ajattelutapaan jossa kaikki lähtee yksilöstä: ”The pool is the people we know”.
Tervetuloa siis juttelemaan ja kehittämään ideoita minkälaiseen positioon seuraavaksi kannattaisi suuntautua.